Kaksi viikkoa hevosenomistajuutta takana. Olen pistänyt haisemaan varustekaupoissa. Minä en nimittäin harmikseni kuulu niihin mystisiin ht.netissä mainittuihin huippubloggaajiin, joille hevostarvikeliikkeet kantavat varusteita suoraan kotiovelle. Tavallisen kuolevaisen tapaan kaivan kuvetta, jos haluan jotain. Olkaa silti pliis edes vähän kateellisia: olenhan ostanut vaikka mitä.
Ostin Päden mukana satulan, suitset, suojat ja vatsapanssarin. Varastosta löytyi satulahuopia sekä jalustinhihnat ja jalustimet. Alkuvaihe uuden hevosen kanssa on siitä jännittävää, että pelkkä ympäristönvaihdos tekee hevosesta erilaisen ratsastaa. Siinä ei siitä syystä hirveästi kannata ruveta varusteurheilemaan, koska ei voi olla varma, mistä mikäkin johtuu. Useimmiten hevonen vähän muuttuu, mutta syy on ajoituksessa ja ratsastajassa ja mitään ihmellistä tuskin olisi, jos annettaisiin kaikille aikaa Olimme kuitenkin Päden myyjän kanssa jutelleet kuolaimista ja keskustelun seurauksena päätin vaihtaa Pädelle arkikäyttöön toiset kuolaimet. Minulla ei ole hirveästi varaa viljellä rahaa vikaostoksiin, joten lainasin haluamani kaltaiset kuolaimet ensin tallinpitäjältä, jotta saatoin vakuuttua ostoksestani. Törsäsin kauppaan 27 euroa.
Sitten ostin satulavyön. Ihan tavallisen satulavyön alekorista 15 eurolla. Vaikka nyt en yleensä tykkää mitään vippaskonsteja hevosen satulan alle väkertää, kävin ostamassa satulan alle geelipatjan. Sen on tarkoitus pitää pyöreäselkäisen tynnyrihevosen satulan hiukan paremmin paikallaan ja pitäisi sen jakaa painettakin. 38 euroa.
Hyttysmyrkkyäkin piti saada ja olen vuosikaudet tykännyt Effolin Fly Blockerista. Siihen upposi 30 euroa. Lopulta heittäydyimme hurjiksi ja ostimme tyttären kanssa vaaleanpunaisen piikkisuan, vaikka meillä oli piikkisuka ennestään. Ihan silkkaa törsäystä 1,5 eurolla.
Hevosenostohinnan ja hevosen mukana ostettujen ratsastusvarusteiden lisäksi hevosen ostaminen velotti lompakkoani niin, että kesälomarahat menivätkin jo. Käytin 310 euroa ostotarkastukseen ja röntgenkuviin (Kymenlaakson hevosklinikka oli edukas!), 30 euroa omistajanvaihdosilmoitukseen
sekä 45 euroa trailerin vuokraan. Yhtäkkiä maksettavana oli taas tallivuokrakin. Niin sitä taas solahdettiin hevosenomistamismaailmaan, mikä tarkoittaa, että palkkapäivän tarkoitus ei ole törsäillä ainakaan itselleen vaan on tyydyttävä haaveilemaan. Tytär haluaisi vaaleanpunaisen Polle-satulahuovan ja Polle-päitset. Minä haluaisin kaikenlaista turkoosinmerenvihreää sekä itselleni että hevoselleni (saa vinkata, jos jossain on myynnissä). Poika näki kaupassa Kätyrikengät.
Lompakko lienee kuitenkin syytä pitää visusti kiinni, vaikka eipä siellä ole enää mitään, mikä voisi edes pudota. Sitä paitsi lapsille täytyy ostaa uudet kesäkengät ja Pädekin pitäisi saada uuteen kenkään. Olen taas jonossa viimeisenä, mutta tavallaan se ei haittaa.
Ostin Päden mukana satulan, suitset, suojat ja vatsapanssarin. Varastosta löytyi satulahuopia sekä jalustinhihnat ja jalustimet. Alkuvaihe uuden hevosen kanssa on siitä jännittävää, että pelkkä ympäristönvaihdos tekee hevosesta erilaisen ratsastaa. Siinä ei siitä syystä hirveästi kannata ruveta varusteurheilemaan, koska ei voi olla varma, mistä mikäkin johtuu. Useimmiten hevonen vähän muuttuu, mutta syy on ajoituksessa ja ratsastajassa ja mitään ihmellistä tuskin olisi, jos annettaisiin kaikille aikaa Olimme kuitenkin Päden myyjän kanssa jutelleet kuolaimista ja keskustelun seurauksena päätin vaihtaa Pädelle arkikäyttöön toiset kuolaimet. Minulla ei ole hirveästi varaa viljellä rahaa vikaostoksiin, joten lainasin haluamani kaltaiset kuolaimet ensin tallinpitäjältä, jotta saatoin vakuuttua ostoksestani. Törsäsin kauppaan 27 euroa.
Sitten ostin satulavyön. Ihan tavallisen satulavyön alekorista 15 eurolla. Vaikka nyt en yleensä tykkää mitään vippaskonsteja hevosen satulan alle väkertää, kävin ostamassa satulan alle geelipatjan. Sen on tarkoitus pitää pyöreäselkäisen tynnyrihevosen satulan hiukan paremmin paikallaan ja pitäisi sen jakaa painettakin. 38 euroa.
Hyttysmyrkkyäkin piti saada ja olen vuosikaudet tykännyt Effolin Fly Blockerista. Siihen upposi 30 euroa. Lopulta heittäydyimme hurjiksi ja ostimme tyttären kanssa vaaleanpunaisen piikkisuan, vaikka meillä oli piikkisuka ennestään. Ihan silkkaa törsäystä 1,5 eurolla.
Hevosenostohinnan ja hevosen mukana ostettujen ratsastusvarusteiden lisäksi hevosen ostaminen velotti lompakkoani niin, että kesälomarahat menivätkin jo. Käytin 310 euroa ostotarkastukseen ja röntgenkuviin (Kymenlaakson hevosklinikka oli edukas!), 30 euroa omistajanvaihdosilmoitukseen
sekä 45 euroa trailerin vuokraan. Yhtäkkiä maksettavana oli taas tallivuokrakin. Niin sitä taas solahdettiin hevosenomistamismaailmaan, mikä tarkoittaa, että palkkapäivän tarkoitus ei ole törsäillä ainakaan itselleen vaan on tyydyttävä haaveilemaan. Tytär haluaisi vaaleanpunaisen Polle-satulahuovan ja Polle-päitset. Minä haluaisin kaikenlaista turkoosinmerenvihreää sekä itselleni että hevoselleni (saa vinkata, jos jossain on myynnissä). Poika näki kaupassa Kätyrikengät.
Lompakko lienee kuitenkin syytä pitää visusti kiinni, vaikka eipä siellä ole enää mitään, mikä voisi edes pudota. Sitä paitsi lapsille täytyy ostaa uudet kesäkengät ja Pädekin pitäisi saada uuteen kenkään. Olen taas jonossa viimeisenä, mutta tavallaan se ei haittaa.