Viime lauantaiaamuna maastossa tajusi, että syksy on tullut. Vaikka mentiin miten lujaa, ei hirvikärpäsiä päässyt pakoon. Litsasin yhden poskeltani, toisen kypärän reunan alta ja toki tietoisuus näistä salamatkustajista alkoi kutittaa päätä niin hemmetisti, että siinä minä sitten hinkkasin niin, että kypärä heilui. Samalla tajusin, että ei varmasti ole ihan normaalia, että kypärä heiluu näin paljon.
Olen lykännyt kypärän ostamista, koska, öö, miljoona erilaista syytä. Tykästyin neljä vuotta sitten Uvexiin ja se olisiv armasti pitänyt vaihtaa jo aikaisemmin, mutta koska kypärät ovat kalliita, on tehnyt mieli odottaa uudistuvia malleja, uusia säädöksiä, palkkapäivää ja parempaa tarjousta. Fakta kuitenkin on, että kypärälläni on tiputtu ja vaikka en ole (mielestäni) lyönyt päätäni, neljä vuotta on ollut vähän turhan pitkä aika samalla kypärällä.
Viime lauantaina Ypäjällä suomenratsujen kuninkaallisissa kokeilin uudenmallista Uvexia. Kypärä oli sama kuin edelliseni, mutta sepä ei tuntunutkaan päässä samalta. Kyllä kiukutti. "Eikä nuo Owenit minulle käy ollenkaan", puhisin Horse & Riderin Marialle. Nappasin hyllystä käsiini Owenin ja päätin näyttää siinä olevan ongelman konkreettisesti. "Minulla on tällainen takaraivopahka "selitin etsiessäni oikeaa kokoa. "Kypärä pitää saada kiristettyä sen alle. Kun laitan päähäni tällaisen, niin katsohan..." Olin varustautunut esittelemään päässäni kypärää, joka heiluu sinne tänne, mutta lauseeni loppu vaihtui lennosta. Samaan aikaan kun minä sanoin, että kypärähän istuu, sai Mariakin sanottua, että no sehän solahti. Ja kyllä. Tämä kypärä istui päähäni kuin se olisi minulle tehty.
Olen joskus vuosia sitten päättänyt, että Owenit eivät minulla sovi. On kuulemma edelleen niin, että nahkaremminen ja tyyris Wellington sopii paremmin pyöreään päähän, mutta tämä edullisempi (179€) on soikean pahkaniskan valinta. Ei tästä ilmastoitua saa sitten tekemälläkään, mutta eipä pyöri päässä. Tuli hetkessä klassinen fiilis. Tällaisiahan kypärät 90-luvulla olivat. Tosin niissä oli nuppi.
Hirvikärpäsasiassa tämä tuskin kuitenkaan auttaa, vaan syksy on kärsittävä tällaisenaan. Pädessäkään vikaa ei ole, sillä vauhtia piisaa, kun se pistää parastaan täykkäritammojen vanavedessä. Ei muuten anna suomipoika periksi metriäkään! On se nopee. Sairaan nopee!
Olen lykännyt kypärän ostamista, koska, öö, miljoona erilaista syytä. Tykästyin neljä vuotta sitten Uvexiin ja se olisiv armasti pitänyt vaihtaa jo aikaisemmin, mutta koska kypärät ovat kalliita, on tehnyt mieli odottaa uudistuvia malleja, uusia säädöksiä, palkkapäivää ja parempaa tarjousta. Fakta kuitenkin on, että kypärälläni on tiputtu ja vaikka en ole (mielestäni) lyönyt päätäni, neljä vuotta on ollut vähän turhan pitkä aika samalla kypärällä.
Viime lauantaina Ypäjällä suomenratsujen kuninkaallisissa kokeilin uudenmallista Uvexia. Kypärä oli sama kuin edelliseni, mutta sepä ei tuntunutkaan päässä samalta. Kyllä kiukutti. "Eikä nuo Owenit minulle käy ollenkaan", puhisin Horse & Riderin Marialle. Nappasin hyllystä käsiini Owenin ja päätin näyttää siinä olevan ongelman konkreettisesti. "Minulla on tällainen takaraivopahka "selitin etsiessäni oikeaa kokoa. "Kypärä pitää saada kiristettyä sen alle. Kun laitan päähäni tällaisen, niin katsohan..." Olin varustautunut esittelemään päässäni kypärää, joka heiluu sinne tänne, mutta lauseeni loppu vaihtui lennosta. Samaan aikaan kun minä sanoin, että kypärähän istuu, sai Mariakin sanottua, että no sehän solahti. Ja kyllä. Tämä kypärä istui päähäni kuin se olisi minulle tehty.
 |
| Päässä Charles Owen YR8 VG1 |
Olen joskus vuosia sitten päättänyt, että Owenit eivät minulla sovi. On kuulemma edelleen niin, että nahkaremminen ja tyyris Wellington sopii paremmin pyöreään päähän, mutta tämä edullisempi (179€) on soikean pahkaniskan valinta. Ei tästä ilmastoitua saa sitten tekemälläkään, mutta eipä pyöri päässä. Tuli hetkessä klassinen fiilis. Tällaisiahan kypärät 90-luvulla olivat. Tosin niissä oli nuppi.
Hirvikärpäsasiassa tämä tuskin kuitenkaan auttaa, vaan syksy on kärsittävä tällaisenaan. Pädessäkään vikaa ei ole, sillä vauhtia piisaa, kun se pistää parastaan täykkäritammojen vanavedessä. Ei muuten anna suomipoika periksi metriäkään! On se nopee. Sairaan nopee!
 |
| Kuva lainattu Horse & Riderin sivulta. |